Perunkirjoitus ensimmäistä kertaa: opas omaiselle

Perunkirjoitus ensimmäistä kertaa: opas omaiselle

Läheisen kuoleman jälkeen omaisilla on hoidettavanaan monia käytännön asioita. Yksi tärkeimmistä on perunkirjoitus, jossa selvitetään muun muassa vainajan varat, velat ja kuolinpesän osakkaat. Tiedot kootaan perukirjaan, joka toimii sekä kuolinpesän omaisuusluettelona että perintöverotuksen pohjana. Tässä artikkelissa kerromme, mitä perunkirjoitus tarkoittaa, mitä perukirjaan merkitään ja miten siihen kannattaa valmistautua.

Mikä perunkirjoitus on?

Perunkirjoitus on lakisääteinen toimitus, joka tehdään henkilön kuoleman jälkeen. Perunkirjoitusta koskevat keskeiset säännökset löytyvät perintökaaresta (40/1965). Sen tarkoituksena on selvittää, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita sekä mitä varoja ja velkoja kuolinpesässä on. Näiden tietojen pohjalta laaditaan perukirja, jota tarvitaan esimerkiksi perintöverotusta, kuolinpesän pankki- ja viranomaisasioita sekä myöhempää perinnönjakoa varten. Perukirja allekirjoitetaan perunkirjoitustilaisuudessa, johon kutsutaan kaikki kuolinpesän osakkaat.

Perunkirjoitus ja perinnönjako sekoitetaan usein toisiinsa, vaikka kyse on eri vaiheista. Ensin tehdään perunkirjoitus, jossa selvitetään, mitä omaisuutta vainajalta jäi. Perinnönjako tehdään vasta myöhemmin, jos pesään jää jotakin jaettavaa. 

Milloin perunkirjoitus on tehtävä ja kuka siitä vastaa?

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Jos perunkirjoitusta ei ehditä järjestää tässä ajassa, Verohallinnolta voi hakea lisäaikaa. Perukirja tulee toimittaa Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Sen perusteella Verohallinto määrää mahdollisen perintöveron. Määräaikojen noudattaminen on tärkeää, sillä viivästyksistä voi seurata myöhästymismaksu tai veronkorotus.

Perunkirjoituksen järjestää yleensä se henkilö, joka tuntee vainajan ja kuolinpesän asiat parhaiten. Usein tämä on leski tai joku vainajan lapsista. Tätä henkilöä kutsutaan pesän ilmoittajaksi. Perunkirjoitukseen tarvitaan myös kaksi uskottua miestä. Heidän tehtävänään on toimittaa perunkirjoitus ja arvioida kuolinpesän varat ja velat parhaan kykynsä mukaan. Uskotulta mieheltä ei edellytetä erityistä pätevyyttä.

Keitä perunkirjoitukseen kutsutaan?

Perunkirjoitukseen tulee kutsua kaikki kuolinpesän osakkaat. Osakkaita ovat yleensä vainajan perilliset, leski sekä mahdollinen yleistestamentinsaaja. 

Jos vainaja oli naimisissa eikä hänellä ollut lapsia, kutsuttaviin voivat kuulua myös vainajan niin sanotut toissijaiset perilliset. Heitä ovat vainajan vanhemmat, sisarukset tai sisarusten jälkeläiset. Toissijaiset perilliset saavat perintönsä vasta lesken kuoleman jälkeen.  

Jos joku kuolinpesän osakkaista on edunvalvonnassa, myös hänen edunvalvojansa on kutsuttava perunkirjoitukseen.

Kutsut perunkirjoitukseen kannattaa lähettää kirjallisesti, jotta myöhemmin voidaan tarvittaessa osoittaa, että osakkaat ovat saaneet tiedon tilaisuuden ajasta ja paikasta. Jos joku osakkaista jätetään kutsumatta, perunkirjoitus ei täytä sille laissa säädettyjä vaatimuksia, eikä perukirjaa voida hyväksyä perintöverotuksen perusteeksi.

Mitä tietoja perukirjaan merkitään?

Perukirjaan merkitään yleensä ainakin seuraavat tiedot:

• Vainajan tiedot
• Kuolinpesän osakkaat
• Testamentti ja avioehto
• Vainajan omaisuus kuolinpäivän arvojen mukaisesti (esimerkiksi pankkitilit, asunto-osakkeet, kiinteistöt, ajoneuvot, sijoitukset ja rahastot, yritysosuudet sekä saatavat)
• Vainajan velat (esimerkiksi lainat, luottokorttivelat ja maksamattomat laskut)
• Hautaus- ja perunkirjoituskulut
• Tiedot vainajan kuoleman perusteella kuolinpesälle tai kuolinpesän osakkaalle maksetuista vakuutuskorvauksista
• Lesken varat ja velat, jos vainaja oli naimisissa
• Ennakkoperinnöt ja perintöverotuksessa huomioitavat lahjat

Perukirjaan voidaan joutua merkitsemään myös tietoja vainajan entisen puolison tai ennen vainajaa kuolleen puolison omaisuudesta, jos ositusta ei ole aiemmin tehty.

Perunkirjoituksen muistilista

Voiko perukirjan laatia itse?

Perukirjan voi laatia itse esimerkiksi silloin, kun vainajalla oli vain vähän omaisuutta, velat ovat selvät, kuolinpesän osakkaat ovat tiedossa ja kaikki osakkaat ovat yksimielisiä asioiden hoitamisesta. Ammattilaisen apu on kuitenkin usein järkevää, jos vainajalla oli merkittävää omaisuutta, kuolinpesään liittyy epäselvyyksiä tai osakkaiden välillä on erimielisyyksiä. Perunkirjoituksia hoitavat esimerkiksi hautaustoimistot, pankit, lakitoimistot ja asianajotoimistot. Yksinkertaisessa kuolinpesässä perunkirjoituksen hinta on yleensä noin 600 eurosta 1 200 euroon. Jos kuolinpesä on laaja, epäselvä tai vaatii tavallista enemmän selvitystyötä, hinta voi kuitenkin nousta selvästi tätä korkeammaksi. Jos perunkirjoituksen teettää ulkopuolisella, hinta-arvio kannattaa aina pyytää etukäteen.  

Yhteenveto

Perunkirjoitus on tärkeä osa kuolinpesän asioiden hoitamista. Perukirja toimii kuolinpesän omaisuusluettelona, ja sen perusteella määräytyy perintövero. Perunkirjoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja perukirja on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Yksinkertaisen perunkirjoituksen voi hoitaa itse, mutta epäselvissä tai laajoissa kuolinpesissä ammattilaisen apu voi ehkäistä virheitä ja myöhempiä ongelmia.