Edunvalvontavaltakirjan sisältö: mitä siihen kannattaa sisällyttää

Lain perusvaatimukset: nämä on oltava mukana 

Edunvalvontavaltakirjasta tulee käydä selvästi ilmi, että kyse on edunvalvontavaltakirjasta, joka on tarkoitettu tulemaan voimaan myöhemmin, kun valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan omia asioitaan. 

Käytännössä valtakirjassa on hyvä ilmaista selkeästi ajatus siitä, että toimivalta alkaa vasta siinä tilanteessa, jossa valtuuttajan kyky huolehtia omista asioistaan on heikentynyt olennaisesti. Tämä on tärkeää, jotta asiakirjaa ei sekoiteta tavanomaiseen valtakirjaan, jota käytetään jo nyt. 

Mitä edunvalvontavaltakirja voi kattaa? 

Sinä päätät, mitä valtakirja sisältää. Useimmat tekevät valtakirjan, joka kattaa sekä taloudelliset asiat että henkilöä koskevat asiat. Voit myös rajata valtakirjan koskemaan vain toista kokonaisuutta, tai voit rajata sen koskemaan vain tiettyjä tilanteita ja tehtäviä. 

Moni valitsee laajahkon valtakirjan, koska elämäntilanteissa voi tulla eteen tarpeita, joita ei osaa tarkasti ennakoida. 

Taloudelliset asiat voivat kattaa esimerkiksi 

• laskujen maksamisen 
• etuuksien ja muiden hakemusten hoitamisen 
• sellaisten omaisuuserien myymisen, joita et enää käytä 
• varojen hoitamisen ja sijoittamisen 
• lahjojen tai ennakkoperinnön luonteisten suoritusten antamisen, jos se sallitaan nimenomaisesti 
• asunnon tai vapaa-ajan asunnon myymisen 

Henkilöä koskevat asiat voivat kattaa esimerkiksi 

• missä asut ja miten asumiseen liittyvät järjestelyt hoidetaan 
• harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyviä valintoja silloin kun se on ajankohtaista 
• hoivan, palveluiden ja elämänlaatuun liittyvien käytännön asioiden järjestämistä 
• vakuutuksiin liittyviä ratkaisuja 

Yleinen vai tarkasti rajattu valtakirja? 

Voit laatia valtakirjan hyvin yksityiskohtaiseksi ja nimetä vain muutaman tehtävän. Voit myös tehdä yleisluonteisemman valtakirjan, joka kattaa laajasti taloudelliset ja henkilöä koskevat asiat, ja lisätä sen lisäksi esimerkkiluettelon konkreettisista toimista. 

Moni päätyy yhdistelmään, jossa on yleinen toimivaltakuvaus, joka antaa valtuutetulle mahdollisuuden hoitaa laajasti asioita, ja täsmennyksiä siitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, kuitenkaan rajaamatta toimivaltaa pelkästään lueteltuihin tehtäviin. Hyvin kapea valtakirja voi johtaa siihen, että jos eteen tulee jotakin ennakoimatonta, asioiden hoitamiseen tarvitaan erikseen muita järjestelyjä. 

Valtuutetun toimivallan rajoitukset ja ohjaus 

Voit rajoittaa valtuutetun valtuuksia. Voit esimerkiksi määrätä, ettei valtuutettu saa myydä asuntoa, tai ettei valtuutettu saa antaa lahjoja tai ennakkoperinnön kaltaisia suorituksia. Voit myös toimia päinvastoin ja kirjata tarkasti, mitä valtuutetun tulee tehdä ja missä tilanteissa. Keskeistä on, että rajaukset ja ohjeet ovat selkeitä ja toteuttamiskelpoisia. 

Sanamuoto on kriittinen 

Sanavalinnoilla on merkitystä. On eri asia, kirjoitetaanko, että valtuutettu “voi” tehdä jotain, vai että valtuutetun “tulee” tehdä se. On myös eri asia, valtuutetaanko valtuutettu “myymään” omaisuutta, vai annetaanko ymmärtää, että valtuutettu voisi “ottaa sen itselleen”. 

Jos valtuutettu on esimerkiksi perheenjäsen, ei pidä olettaa, että myynti tarkoittaisi automaattisesti sitä, että hän voi vain pitää omaisuuden itsellään. Jos tarkoitus on mahdollistaa luovutus perhepiirissä, se on kirjoitettava selkeästi ja harkiten. 

Mitä et voi sisällyttää edunvalvontavaltakirjaan? 

Vaikka valtakirjalla voidaan kattaa paljon, kaikkea ei voi tehdä toisen puolesta. Tietyt asiat ovat niin henkilökohtaisia, ettei niitä voi hoitaa valtuutuksella. Tällaisia ovat esimerkiksi 

• äänestäminen vaaleissa toisen puolesta 
• testamentin tekeminen toisen puolesta 
• avioliittoon liittyvät henkilökohtaiset ratkaisut toisen puolesta 

Useampi valtuutettu: miten järjestely kannattaa kuvata? 

Jos haluat nimetä useamman valtuutetun, on tärkeää kertoa, miten he toimivat. 

1. Etusijajärjestys 

Etusijajärjestyksessä ensisijainen valtuutettu hoitaa asiat. Jos hän ei voi tai halua, tehtävä siirtyy seuraavalle. Tämä on usein käytännössä selkein vaihtoehto. 

2. Yhteistoiminta 

Voit määrätä, että valtuutetut toimivat yhdessä. Tässä on hyvä täsmentää, tarkoittaako tämä sitä, että kaikkien on hyväksyttävä kaikki päätökset, vai valtuutetut voivat jakaa tehtäviä keskenään, tai joku voi hoitaa tietyt asiat yksin. 

Yhteistoimintamalli voi lisätä läpinäkyvyyttä perheessä, mutta se voi myös hidastaa asioiden hoitamista, jos yhteistyö on vaikeaa tai asutaan eri paikkakunnilla. 

3. Yhdistelmä 

Voit määrätä, että arjen asioissa yksi valtuutettu hoitaa tehtävät, mutta tietyissä suurissa päätöksissä, kuten asunnon myynnissä, vaaditaan kaikkien suostumus. 

Varavaltuutettu ja tilanne, jossa valtuutettu ei sovellu tehtävään 

On yleensä järkevää nimetä vähintään yksi varavaltuutettu. Jos ensisijainen valtuutettu kuolee, sairastuu tai muuten estyy, varavaltuutettu voi jatkaa ilman, että järjestely katkeaa. 

Jos sinulla ei ole ketään, johon voit luottaa valtuutettuna, voi olla parempi, ettei valtuutusta anneta vain siksi, että jokin nimi on “pakko” kirjoittaa asiakirjaan. Tällöin vaihtoehtoiset järjestelyt voivat olla tilanteen mukaan tarkoituksenmukaisempia. 

Hoitotahto ja hoitoa koskevat toiveet 

Edunvalvontavaltakirjaan voidaan sisällyttää toiveita hoitoon ja elämän loppuvaiheen ratkaisuihin liittyen, mutta käytännössä lääketieteelliset päätökset tehdään terveydenhuollossa tapauskohtaisesti ja toimivallan rajat kannattaa ilmaista selkeästi. 

Moni kirjaa valtakirjaan myös toiveita arjen hyvinvoinnista ja elämänlaadusta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kampaajalla käynti säännöllisesti, ulkoilu, kulttuurissa käyminen, fysioterapia tai ruokavalioon liittyvät toiveet. Yksityiskohtia kannattaa harkita niin, että ne ovat realistisia ja tilanteeseen sovitettavissa. 

Julkinen valvonta ja luottamuksen merkitys 

Edunvalvonnassa viranomaismenettelyt ja seuranta ovat usein näkyvämpiä. Edunvalvontavaltakirjassa painopiste on siinä, että valtuutettu toimii valtuuttajan edun mukaisesti ja valtakirjan ehtojen mukaan. Tämän vuoksi valtuutetun valinta ja valtakirjan sisällön selkeys ovat erityisen tärkeitä. 

Ilmoittaminen: kenelle tieto voimaantulosta annetaan? 

On usein hyödyllistä kirjata, ketä tulee informoida silloin, kun edunvalvontavaltakirja otetaan käyttöön. Voit esimerkiksi haluta, että vaikka valtuutettu on puolisosi, myös lapset saavat tiedon. Voit myös haluta rajata tiedonsaantia perhesyistä. Jos haluat tällaisia määräyksiä, ne kannattaa kirjoittaa selkeästi. 

Sudenkuopat, jotka kannattaa välttää 

• Epäselvä sanamuoto. Valtakirjan on oltava niin selkeä, että valtuutettu ja asiointikumppanit, kuten pankit ja viranomaiset, voivat ymmärtää toimivallan laajuuden. 
• Lahjat ja ennakkoperintö ilman nimenomaista määräystä. Jos tarkoitus on mahdollistaa lahjojen antaminen tai ennakkoperinnön luonteiset suoritukset, tämä kannattaa ilmaista nimenomaisesti. Muuten valtuutetun mahdollisuudet tehdä tällaisia toimia voivat jäädä epäselviksi. 
• Päiväyksen puuttuminen. Valtakirja kannattaa päiväätä. Jos versioita on useita, päiväys helpottaa sen arviointia, mikä on uusin. 
• Vapaa-ajan asunnon tai muun tärkeän omaisuuden kohtalo jää yleiselle tasolle. Jos sinulle on tärkeää, myydäänkö vapaa-ajan asunto vai säilytetäänkö se perheessä, kirjoita toiveesi ja periaatteesi niin selkeästi kuin mahdollista. 
• Palkkio ja kulujen korvaaminen. Voit sisällyttää valtakirjaan määräyksiä siitä, saako valtuutettu palkkiota tehtävästään ja miten hänen kulunsa korvataan. Selkeä kirjaus vähentää myöhempiä epäselvyyksiä. 
• Omistukset yrityksissä ja osakkeet. Jos sinulla on osakkeita tai omistusosuuksia yrityksissä, asia voi olla käytännössä monimutkainen. Pelkkä valtakirjan kirjaus ei välttämättä riitä, jos yritykseen liittyvät sopimukset, yhtiöjärjestys tai muut järjestelyt asettavat rajoituksia sille, mitä omistaja tai tämän puolesta toimiva voi tehdä. Siksi yritysomistuksiin liittyvät valtuudet kannattaa muotoilla erityisen huolellisesti ja tarvittaessa sovittaa yhteen muiden asiakirjojen kanssa. 

Yhteenveto: mitä edunvalvontavaltakirjassa kannattaa olla 

• Perusvaatimus: valtakirjasta tulee käydä ilmi, että se on tarkoitettu voimaan myöhemmin, kun et enää kykene hoitamaan asioitasi.  
• Laajuus: päätät itse, kattaako se taloudelliset asiat, henkilöä koskevat asiat, vai molemmat.  
• Rajaukset ja ohjeet: ilmaise selkeästi, mitä valtuutettu saa tehdä ja mitä ei.  
• Useampi valtuutettu: määritä, toimitaanko etusijajärjestyksessä vai yhdessä, ja missä asioissa vaaditaan yhteinen päätös.  
• Elämänlaatu: voit kirjata toiveita arjesta, palveluista ja hyvinvoinnista.  
• Ilmoittaminen: määritä, ketkä informoidaan, kun valtakirja otetaan käyttöön.  
• Lahjat ja ennakkoperintö: jos ne halutaan mahdollistaa, kirjaa se nimenomaisesti.  
• Palkkio ja kulut: voit sopia palkkiosta ja kulujen korvaamisesta.  
• Yritysomistukset: huomioi, että muut sopimukset voivat vaikuttaa siihen, mitä käytännössä voidaan tehdä. 
• Muoto: Edunvalvontavaltakirja on väline, jolla voit ohjata sitä, miten asioitasi hoidetaan myöhemmin. Jotta se toimisi tarkoitetulla tavalla, sisällön tulee olla harkittu ja sanamuotojen täsmällisiä.