Edunvalvontavaltakirja puolisolle. Mitä teidän kannattaa huomioida

Puolisolla ei ole automaattista valtuutta toimia toisen puolesta 

Vaikka olisitte naimisissa ja taloutenne olisi käytännössä yhteinen, et voi automaattisesti määrätä puolisosi pankkitileistä, varoista tai omaisuudesta vain siksi, että olette avioliitossa. Omaisuuden omistus ja päätösvalta määräytyvät sen mukaan, kenen nimissä omaisuus on ja mitä oikeuksia on sovittu tai valtuutettu. Tämä koskee myös arjen käytäntöjä. Jos esimerkiksi säästötili on puolisosi nimissä, käyttöoikeus ei siirry sinulle automaattisesti. Jos haluat, että puolisollasi on pääsy tiettyyn tiliin tai hän voi hoitaa tiettyjä asioita, se edellyttää erikseen järjestettyä valtuutusta tai tilijärjestelyä. 

Mitä tapahtuu, jos puolison toimintakyky heikkenee olennaisesti? 

Kun puoliso ei enää kykene hoitamaan asioitaan, käytännössä on kaksi päävaihtoehtoa: 

Edunvalvontavaltakirja, jos sellainen on tehty etukäteen ja se saadaan voimaan. Suomessa tämä edellyttää käytännössä, että valtakirja vahvistetaan Digi- ja väestötietovirastossa (DVV) ja että toimintakyvyn heikentymisestä esitetään tarvittavat selvitykset, usein lääkärinlausunto. 

Edunvalvonta, jos edunvalvontavaltakirjaa ei ole tai se ei ole käyttökelpoinen. Tällöin edunvalvojan määräämiseen liittyy viranomaismenettely. 

Kun toimintakyky heikkenee, jonkun on joka tapauksessa huolehdittava käytännön asioista, kuten laskujen maksamisesta ja sopimusten hoitamisesta. Edunvalvontavaltakirjan tarkoitus on mahdollistaa se, että hoitaja ja toimivaltuudet on määritelty etukäteen valtuuttajan toiveiden mukaisesti. 

Pankkitunnuksista ja sähköisestä asioinnista 

Toisen henkilön pankkitunnuksia ei tule käyttää. Jos valtuutettu hoitaa pankkiasioita, asiointi järjestetään pankin käytäntöjen mukaisesti valtuutetun omilla tunnistautumisvälineillä ja hyväksytyllä valtuusperusteella. 

Puolisoiden yleisimmät sudenkuopat 

Yhteisen kodin asemaa ei ole huomioitu 

Tyypillinen tilanne on, että toinen puolisoista heikkenee pysyvästi eikä voi enää asua kotona. Tällöin moni haluaisi myydä omakotitalon ja muuttaa käytännöllisempään asuntoon. 

Yhteisen kodin osalta päätöksenteko ei ole aina yksinkertaista. Käytännössä puolison suostumus voi olla tarpeen, vaikka asunto olisi vain toisen nimissä. Jos edunvalvontavaltakirjassa ei ole riittävän selkeästi määrätty asunnon myyntiin liittyvistä valtuuksista, asia voi johtaa siihen, että joudutaan turvautumaan edunvalvonnan tai erillisen viranomaismenettelyn järjestämiseen, mikä voi viivästyttää ratkaisua. 

Väliaikaisrahoitus ja uudelleenrahoitus 

Jos muutto edellyttää väliaikaista rahoitusta tai lainajärjestelyjä, voi syntyä tarve tehdä uusia luottosopimuksia, antaa vakuuksia tai allekirjoittaa pankin edellyttämiä asiakirjoja. 

Jos edunvalvontavaltakirjassa ei ole valtuuksia velan ottamiseen, vakuuksiin tai lainojen järjestelyihin, puoliso ei välttämättä voi hoitaa näitä toimia valtuuttajan puolesta. Käytännössä tämä voi johtaa lisäselvityksiin ja viivästyksiin, jotka ovat ongelmallisia, jos rahoitustarjoukset tai järjestelyt ovat aikataulusidonnaisia. 

Ennakkoperintö tai lahjat ilman vaikutusten kokonaisarviointia 

Edunvalvontavaltakirjan voi Suomessa tehdä ilman asianajajaa, ja moni käyttää valmiita mallipohjia. Riskinä on, ettei ymmärretä, mitä jokin kirjaus käytännössä mahdollistaa. 

Jos valtakirjassa sallitaan, että valtuutettu voi antaa lahjoja tai ennakkoperinnön kaltaisia suorituksia, tämä voi vaikuttaa puolisoiden kokonaisvarallisuuteen ja taloudelliseen tasapainoon. Jos perheessä on lapsia aiemmasta suhteesta, herkästi syntyy myös epäluottamusta tai ristiriitoja siitä, kenen etua varoja käytetään ja millä perusteella. 

Epäselvyydet omistuksesta ja varojen sijoittumisesta 

Monissa perheissä varat ja sijoitukset ovat käytännössä “yhteisiä”, mutta juridisesti ne ovat yhden henkilön nimissä, esimerkiksi tilien tai arvo-osuuksien omistuksen vuoksi. 

Jos suurin osa varallisuudesta on vain toisen nimissä, kannattaa varautua siihen, että ilman selkeää valtuutusta toinen puoliso ei välttämättä pysty hoitamaan kaikkia tarpeellisia toimia. Jos tällainen tilanne on tiedossa, se kannattaa huomioida edunvalvontavaltakirjan sisällössä. 

Lapsia aiemmasta suhteesta. Tarve tavallista huolellisempaan suunnitteluun 

Jos puolisoista toisella on lapsia aiemmasta suhteesta, voi syntyä jännitteitä esimerkiksi tilanteessa, jossa toinen puoliso on laitoshoidossa ja toinen asuu yhä kotona. Tällöin lapsista voi tuntua epäselvältä, miksi heidän vanhempansa varoja käytetään puolison arjen menoihin. 

Tämän tyyppisiä ristiriitoja voi vähentää se, että edunvalvontavaltakirjassa kuvataan riittävän selkeästi, miten puolisoiden yhteistä arkea ja menoja on tarkoitus hoitaa siinä tilanteessa, jossa toinen ei enää kykene päättämään asioistaan. 

Keskinäinen edunvalvontavaltakirja. Miksi se voi olla huono ratkaisu? 

Ajatus “tehdään yksi yhteinen ja keskinäinen järjestely” voi tuntua luontevalta. Käytännössä se voi kuitenkin lukita tilanteen tarpeettoman tiukaksi. 

Jos valtakirja rakentuu niin, että puolisot ovat toisilleen ainoat valtuutetut, syntyy riski, että järjestely ei toimi silloin kun sitä tarvitaan. Esimerkiksi jos valtuutettu puoliso kuolee tai hänen oma toimintakykynsä heikkenee, valtuuttaja voi jäädä ilman toimivaa valtuutettua. 

Suositeltava perusrakenne. Kumpikin tekee oman valtakirjansa 

Käytännöllinen lähtökohta on, että kumpikin puoliso laatii oman edunvalvontavaltakirjansa. Puoliso voidaan nimetä ensisijaiseksi valtuutetuksi, ja sen lisäksi kannattaa nimetä vähintään yksi varavaltuutettu. Valtakirjaan voidaan myös sisällyttää ehto, jonka mukaan puoliso ei toimi valtuutettuna, jos avioliitto päättyy tai puolisot ovat pysyvästi erossa. Näin järjestelyyn saadaan “turvaventtiili”. 

Valtuutetun valinta. Älä valitse automaattisesti vanhinta 

Moni ajattelee, että lapsista vanhin on luonteva valinta. Käytännössä järkevämpää on valita henkilö, joka on tehtävään sopivin. Sopivuuteen vaikuttaa esimerkiksi se, kuka asuu lähellä, kenellä on kykyä hoitaa talousasioita huolellisesti ja kuka pystyy toimimaan rauhallisesti mahdollisissa perhetilanteen ristiriidoissa. 

Mitä edunvalvontavaltakirjalla ei voi tehdä 

Vaikka edunvalvontavaltakirja olisi laaja, se ei tarkoita, että valtuutettu voisi tehdä mitä tahansa. Esimerkiksi valtuutettu ei voi: 

tehdä testamenttia valtuuttajan puolesta sen jälkeen, kun valtuuttaja ei enää kykene päättämään asiasta itse 

hakea valtuuttajan puolesta avioeroa 

päättää valtuuttajan puolesta avioliittoon liittyvistä henkilökohtaisista ratkaisuista ikään kuin “naittaa” hänet uudelleen 

Muita asiakirjoja, joita voi olla hyvä harkita 

Edunvalvontavaltakirja liittyy ensisijaisesti siihen, miten asioita hoidetaan silloin, kun toimintakyky heikkenee. Sen rinnalla voi olla tarpeen harkita myös muita asiakirjoja: 

Testamentti On hyvä selvittää, vastaako lain mukainen perimysratkaisu teidän toiveitanne. Jos ei, testamentti voi olla tarpeen. 

Kirjallinen selvitys ennakkoperinnöstä tai lahjoista Jos halutaan antaa yhdelle lapselle ennakkoperintöä tai lahjoja, mutta samalla varmistaa lasten tasapuolinen kohtelu myöhemmin, asia voidaan selkeyttää kirjallisesti. Tämä voi vähentää epäselvyyttä myöhemmin. 

Avopuolisoiden sopimus (jos relevanttia) Jos kyse on avoliitosta, omistussuhteet voivat jäädä helposti epäselviksi, mikä voi myöhemmin aiheuttaa riitoja siitä, kuka omisti mitäkin. Kirjallinen sopimus voi vähentää tulkintatilanteita. 

Yhteenveto. Muista nämä 

• Puolisot eivät voi automaattisesti hoitaa toistensa asioita pelkän avioliiton perusteella.  
• Kumpikin puoliso laatii yleensä oman edunvalvontavaltakirjansa. Älkää rakentako järjestelyä yhden “keskinäisen” varaan.  
• Huomioikaa erityisesti yhteinen koti, myyntitilanteet sekä lainoihin ja vakuuksiin liittyvät valtuudet.  
• Pohtikaa lahjoja ja ennakkoperintöä huolellisesti, varsinkin jos perheessä on lapsia aiemmasta suhteesta.  
• Valitkaa valtuutettu sopivuuden perusteella. Pelkkä ikä tai syntymäjärjestys ei välttämättä kerro kyvystä hoitaa tehtävää.  
• Harkitkaa myös testamenttia ja muita täydentäviä asiakirjoja tilanteen mukaan.  
• Se, mikä on hyvä ratkaisu yhdelle perheelle, voi olla huono toiselle.