Kattava yleiskatsaus

Mikä on edunvalvontavaltakirja?

Edunvalvontavaltakirja on asiakirja, jolla voit etukäteen valtuuttaa yhden tai useamman henkilön hoitamaan taloudellisia ja henkilöä koskevia asioitasi, jos et myöhemmin esimerkiksi sairauden tai muun syyn vuoksi enää kykene huolehtimaan niistä itse. Tarkoitus on, että omat asiasi hoidetaan valitsemallasi tavalla ja valitsemasi henkilön toimesta sen sijaan, että jouduttaisiin turvautumaan viranomaisen määräämään edunvalvontaan. Edunvalvontavaltakirja ei “käynnisty” automaattisesti. Käytännössä se tulee voimaan, kun valtuuttajan toimintakyvyttömyys todetaan, ja valtakirja vahvistetaan Digi- ja väestötietovirastossa (DVV).

Ero viranomaisen määräämään edunvalvontaan 

Edunvalvontavaltakirjassa sinä: 

• valitset itse valtuutetun (tai valtuutetut) 
• voit määritellä tarkasti, mitä valtuutettu saa tehdä ja mitä ei 
• voit antaa ohjeita siitä, miten asioitasi on hoidettava 

Jos edunvalvontavaltakirjaa ei ole, voidaan tarvita Digi- ja väestötietoviraston tai käräjäoikeuden määräämää edunvalvoja, 

Miksi edunvalvontavaltakirjaa kannattaa harkita? 

Edunvalvontavaltakirja ei ole pakollinen. Monissa tilanteissa asiat voidaan järjestää myös edunvalvonnan kautta. Edunvalvontavaltakirjan etuja ovat kuitenkin: 

• Päätät itse: Valitset itse, kuka asioitasi hoitaa ja millä periaatteilla. Voit myös nimetä varavaltuutetun. 

Korostuu tietyissä tilanteissa: 

• Uusperhetilanteet ja ristiriitaiset intressit. Etukäteinen määrääminen voi vähentää epäselvyyksiä ja riitoja. 
• Muistisairausriskit. Jos toimintakyvyn heikkeneminen on todennäköinen riski, valtakirja kannattaa tehdä ajoissa. 
• Tarkat toiveet. Esimerkiksi asuminen, omaisuuden hoito, vapaa-ajan asunto tai muu sinulle tärkeä asia. 

Valtuutetun valinta on ratkaisevaa 

Valtuutetulla voi olla laaja pääsy taloudellisiin ja henkilökohtaisiin tietoihisi ja mahdollisuus tehdä merkittäviä päätöksiä. Siksi valtuutetun pitää olla henkilö, johon luotat, ja valtakirjan pitää olla sisällöltään selkeä. 

Mitä edunvalvontavaltakirjassa kannattaa määrätä? 

Voit päättää sisällöstä laajasti, mutta asiakirjan on oltava laadittu niin, että sen tarkoitus ja käyttöedellytykset ovat selviä ja se täyttää muotovaatimukset. 

Mitä asioita valtuutus voi kattaa? 

Taloudelliset asiat voivat olla esimerkiksi: 

• laskujen maksaminen ja pankkiasiointi 
• sopimusten hoito ja irtisanominen 
• omaisuuden hoito ja tietyin rajauksin omaisuuden myynti 
• lainoihin ja vakuuksiin liittyvät järjestelyt, jos ne on katettu valtakirjalla riittävän selkeästi 

Henkilöä koskevat asiat voivat olla esimerkiksi: 

• arjen järjestelyt ja palvelut 
• asumiseen liittyvät järjestelyt 
• hoivan ja hyvinvoinnin käytännön asiat 

Huomio: terveydenhuollossa päätöksentekoon liittyy myös muita asiakirjoja ja käytäntöjä (esimerkiksi hoitotahto). Edunvalvontavaltakirjalla voidaan kattaa henkilöä koskevia asioita, mutta sitä ei kannata kirjoittaa sillä oletuksella, että se yksin ratkaisee kaikki terveydenhuollon päätökset. Käytännössä terveydenhuollon toimijat tarkistavat päätösvallan perusteet tapauskohtaisesti. 

Useampi valtuutettu 

Voit määrätä esimerkiksi: 

1. Ensisijainen valtuutettu ja varavaltuutettu. 
2. Kaksi valtuutettua rinnakkain, jolloin valtakirjassa on syytä sanoa selvästi, voivatko he toimia kukin yksin vai vain yhdessä. 
3. Työnjako, jossa toinen hoitaa talouden ja toinen henkilöasiat, jos se sopii tilanteeseesi. 

Tyypilliset sudenkuopat 

• Sanamuotojen epätarkkuus. Pankit ja viranomaiset edellyttävät usein, että valtuutus on konkreettinen. Esimerkiksi omaisuuden myynnin valtuutuksen kannattaa olla selvästi ilmaistu, jos se on tarkoitus sallia. 
• Ristiriitaiset tai puuttuvat määräykset. Jos valtakirja on epäselvä, sitä ei välttämättä saada käytännössä toimimaan jouhevasti. 
• Useat versiot. Päiväys ja selkeys siitä, mikä on uusin valtakirja, on tärkeää. 

Miten edunvalvontavaltakirja tehdään? 

Edunvalvontavaltakirjan pätevyyteen liittyy muotovaatimuksia. Keskeistä on, että se tehdään kirjallisesti ja allekirjoitetaan oikein. 

Muotovaatimusten ydin käytännössä 

• kirjallinen valtakirja 
• valtuuttajan allekirjoitus 
• kaksi esteetöntä todistajaa, jotka todistavat allekirjoituksen asianmukaisesti 

Todistajien esteettömyyteen ja todistamistapaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Jos todistajat eivät täytä vaatimuksia, valtakirja voi jäädä vahvistamatta. 

Malli vai asiantuntija? 

Mallipohja voi riittää, jos tilanne on yksinkertainen ja tavoitteet ovat selkeät. 
Asiantuntijan apu on usein perusteltu, jos perhetilanne tai omaisuusjärjestelyt ovat monimutkaisia, tai jos haluat tarkkoja määräyksiä esimerkiksi omaisuuden luovuttamisesta, lahjoista, yritysvarallisuudesta tai usean valtuutetun työnjaosta. 

Säilyttäminen ja käytännön toimivuus 

Edunvalvontavaltakirja on syytä säilyttää niin, että se löytyy varmasti silloin, kun sitä tarvitaan, ja että sen alkuperäisyys voidaan osoittaa. Käytännössä on järkevää: 

• pitää asiakirja tallessa ja suojassa 
• varmistaa, että valtuutettu tietää, mistä valtakirja löytyy 
• harkita varakappalejärjestelyä niin, että asiakirja ei tuhoudu esimerkiksi vahingossa 

Miten edunvalvontavaltakirja tulee voimaan käytännössä? 

Yleiskuva prosessista Suomessa: 

1. toimintakyvyn heikentymisestä hankitaan tarvittava selvitys, käytännössä usein lääkärinlausunto 
2. valtuutettu hakee valtakirjan vahvistamista Digi- ja väestötietovirastosta 
3. vahvistamisen jälkeen valtuutettu voi asioida valtakirjan nojalla valtakirjassa määrätyissä rajoissa 

Pankit ja muut toimijat edellyttävät yleensä, että valtuutettu asioi omilla tunnuksillaan ja että valtuutuksen perusteet voidaan tarkistaa luotettavasti. 

Valtuutetun vastuu ja dokumentointi 

Vaikka kyse ei ole edunvalvonnasta, valtuutetun kannattaa toimia niin, että päätökset ovat perusteltavissa ja jälkikäteen selvitettävissä. Hyvä käytäntö on: 

• pitää kirjaa merkittävistä päätöksistä ja niiden perusteista 
• säilyttää tositteet isoista kaupoista, nostoista ja sopimuksista 
• noudattaa valtakirjan ehtoja ja valtuuttajan etua ja ohjeita 

Usein kysytyt kysymykset  

• Milloin edunvalvontavaltakirja kannattaa tehdä? 

Kun olet toimintakykyinen ja ymmärrät asiakirjan merkityksen. Moni tekee sen keski-iässä tai viimeistään silloin, kun terveysriskit tai elämäntilanne tekevät sen ajankohtaiseksi. 

• Voiko edunvalvontavaltakirjan peruuttaa? 

Kyllä, jos olet edelleen kykenevä päättämään asiasta. Jos toimintakyky on jo heikentynyt olennaisesti, peruuttaminen ei välttämättä enää onnistu. Siksi valtakirjaa tehdessä valtuutetun valinta ja varavaltuutettu ovat tärkeitä. 

• Mitä valtuutettu ei voi tehdä? 

Valtuutetun toimivalta määräytyy valtakirjasta ja lainsäädännöstä. On tiettyjä henkilökohtaisia oikeustoimia ja päätöksiä, joita ei voi tehdä toisen puolesta valtakirjalla.  

Pätevöityykö edunvalvontavaltakirja ulkomailla? 

Ei välttämättä. Jos sinulla on omaisuutta ulkomailla, kannattaa selvittää kohdemaan vaatimukset erikseen. 

Tiivistelmä 

Edunvalvontavaltakirja on tapa varautua toimintakyvyn heikkenemiseen etukäteen. Suomessa keskeistä on, että asiakirja laaditaan muotovaatimukset täyttäen, sisältö kirjoitetaan käytännössä toimivaksi, ja valtakirja vahvistetaan DVV:ssä, kun se tulee ajankohtaiseksi.