Milloin avioehto tai avoehtosopimus kannattaa tehdä?

Ei ole olemassa yksiselitteistä mallitilannetta, jolloin avioehtosopimus kannattaa tehdä, mutta tietyissä elämäntilanteissa sen laatiminen voi olla erityisen suositeltavaa. Avioehto on aviopuolisoiden välinen sopimus, jossa sovitaan siitä, miten omaisuus jaetaan avioliiton päättyessä joko eroon tai toisen puolison kuolemaan. Avopuolisoilla vastaava asiakirja on avoehtosopimus eli avoliittosopimus, joka laaditaan yhteiselämän päättymisen varalta.

Avioehto voidaan laatia monin eri tavoin. Siinä voidaan esimerkiksi sulkea pois avio-oikeus koko omaisuuteen tai vain osaan siitä. On tärkeää muistaa, että avioehtosopimus tulee rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastossa, jotta se on pätevä.

Avioehtosopimuksen voi tehdä joko ennen avioliiton solmimista tai sen aikana. Päätös avioehdon laatimisesta on henkilökohtainen ja riippuu puolisoiden tilanteesta, arvoista ja toiveista. Esimerkiksi avioehtoa ei välttämättä laadita, jos toinen puoliso on kotona ja hoitaa perhettä, kun taas toinen käy töissä ja rakentaa uraa. Tällöin yhteisen omaisuuden kartuttaminen nähdään yhteisenä projektina.

Sen sijaan avioehto voi olla perusteltu silloin, kun molemmat puolisot ovat taloudellisesti itsenäisiä, työelämässä ja rakentaneet varallisuuttaan jo ennen parisuhteen alkua. Avioehdon avulla voidaan suojata esimerkiksi ennestään omistettua omaisuutta tai perintönä saatua varallisuutta.

Lopullinen päätös avioehdon tai avoehtosopimuksen tekemisestä kuuluu aina puolisoille. Juristin tehtävänä ei ole sanoa, pitääkö sopimus tehdä vai ei. Juristi neuvoo ja ohjaa puolisoita laatimaan sellaisen sopimuksen, joka vastaa heidän tarpeitaan ja toiveitaan – sekä sisällön että muodon osalta.